Olihan se. Viikonloppuna vietettiin kaverin polttareita. Käytiin keilaamassa ja kaverillahan oli ihana kukkaseppele ja "tosi kaunis" kotimekko. Sanoi kyllä tottuneensa mekkoon tosi nopeesti ja unohtaneensa sen tosi nopeesti. Keilaus oli kivaa ja sitten tultiin tänne meille laittamaan ruokaa. Syötiin hyvin ja vietettiin vähän laatuaikaa naisten kesken. Ja kyllähän meillä kivaa oli. Olis kyllä ollu ihan kivaa, jos olis ollu enemmän aikaa ja oltas voitu käydä tekemässä jotain "villiä".

Juu, ja sitten sunnuntaina kävin auttelemassa eläinsuojeluyhdistyksessä. Tuli taas vastaan yks kissa, jonka olisin tuonu kotiin, jos ukko antais luvan. Oli niin söpö ja pieni aikuien kisu. Rakasti viettää aikaa mun olkapäällä. Aina kun sen laski alas, niin se kiipes heti takas. Istu olkapäällä ja puhdisti paidan selkää. Oli kyllä todella lähellä, etten ottanu mukaan. Ukko ei olis tykänny, enkä kyllä tiedä, et kuin paljo nykyiset kisulit olis arvistanu uutta leikkitoveria. Todennäkösesti eivät olis...ja siinä olis tietty aina riski, että mun kuuden kilon pojat yrittäs kanssa kiivetä olkapäälle. Se sattuis! =)

Ja tänään on taas opiskeltu taidehistoriaa. Haluisin kyllä mennä ihan oikeesti opiskelemaan. Olis niin ihanaa opiskella, jotain taiteeseen liittyvää. Voisin opiskella sisustusarkkitehdiks tai taidehistorioitsijaks. Siinä on ne kaks mihin on ens keväänä pakko hakea. En mä voi loppuelämääni kuluttaa labrateknikkona. Pakko päästä tekemään jotain luovaa! =) Ja nyt mennään luomaan, pakko mennä piirtämään tänään ainakin kaavat, kun viikonlopuks on pakko saada mekko valmiiks. On ne kaverin häät. Ei viittis kaasona koko kansan edessä olla alasti. =)