Rupesin tuossa pohtimaan, että miksi nykyään lapset ja nuoret pakotetaan valitsemaan uransa ja alansa niin kovin nuorina. Yläasteen jälkeen, jos et tiedä mitä haluaisit isona tehdä voit tietenkin vielä mennä lukioon pohtimaan. Sen jälkeen sitten, 18 vuotiaana, olisi tiedettävä mikä isona haluaa olla. Jos et pääse mihinkään opiskelemaan, et myöskään ole oikeutettu juuri mihinkään sosiaalietuuksiin, kuten työttömyystukeen (tai mikä se nyt sitten onkaan oikealta nimeltään...) Niin, ei tämä nyt niin muuten, mutta eilen mietin taas sitä miksi aikanaan rupesin opiskelemaan sitä alaa millä nyt työskentelen. Olin kokeilulukiossa, meillä ei ollut pakko lukea muutakuin äidinkieltä, matikkaa, enkkua ja ruotsia ja sitten x määrä opintoviikkoja, jotta sai lukion läpi. En tietenkään lukenut kemiaa, kun en siitä yläasteella pitänyt (opettajan syy...tai siis epäpätevyys). Sitten lukion jälkeen piti päättää mikä isona haluaisi olla. Ei mitään havaintoa, paitsi halusin olla sisustusarkkitehti. Sellaiseksi kun on niin helppo päästä...sinne hakee monta sataa innokasta ja kymmenen otetaan. Pääsyposentti on yleensä kai noin 4, että ei järin todennäköistä. Sitten oli vaan pakko hakea. Tiesin kyllä miksi en halua ja lopuista oli sitten valittava. Valitsin yhteishaussa periaatteella "tuo kuulostaa ihan kivalta". Juu, se on aina tosi hyvä periaate. Luulisi, että kannattaisi antaa vaikka lukion jälkeenkin vuosi tai kaksi lapsille aikaa miettiä mitä haluavat tehdä eikä kouluttaa heitä kalliilla aloille joille he eivät halua.

Niin, päädyin siis opiskelemaan laboratorioalaa (haloo se kemia!!!!). Juu, ei se kemia ei käynyt mielessäkään, kun täytin sitä yhteishakukaavaketta...noloa... Koulussa jo vuoden jälkeen tiesin, etten sille alallle pysyvästi halua. Mutta opintotukea oli jo tullut nostettua ja tiedättehän sen, että jos oisin kesken jättänyt, niin seuraavaan koulutukseen ei olisi tukia herunut, eli pakko se oli käydä. Nyt sitten olen keksinyt mitä haluan tehdä isona (tai ainakin näin luulen) ja jos sinne pääsen, niin saa valtio kustantaa toisen kalliin koulutuksen. Minkäs teet, systeemi on mikä on.

No niin, nyt kuitenkin vaan toivon, että pääsen kouluun ja saan sitten tehdä jotain järkevämpää tulevaisuudessa, kuin tuo nykyinen puuhastelu. =)