Nyt voisi taas olla hyvä aika muistaa teitä kisu aiheisella paljastuksella. Normaalistihan nuo kisut oppivat joskus lapsuudessaan kehräämään, mutta ei meidän pojat. Kumpikaan niistä ei kehrää. Ei sitten hetkeäkään. Pientä ääntä saattaa kuulla, jos silittäessä laittaa korvan kylkeä vasten, mutta ei muuten. Kerran tässä lopputalvesta Leevi on ihan pienen hetken kehrännyt. Taisi itsekin pelästyä sitä tuottamaansa ääntä. =)

Taas tänään naureskeltiin avon kanssa tuolle asialle. Lassi tuli taas kainaloon puristelemaan jo valmiiksi ruvilla olevaa käsivarttani ja tuhisi. Se tuhisee sitten ihan mahdottomasti. =) Mutta ei kehrää, ei sitten kiusallaankaan. Ei meitin pojat sellasta tee/osaa. =)