Jotain syötävän ihanaa ja suloista. E, tälläkertaa se ei liity käsitöihin. Näin sen hississä. Ihan tässä meidän talon hississä. Se oli koira, pentusellainen. Ja sehän oli rodultaa suomenlapinkoira. Juuri sellainen minkä haluaisin meillekin. Heillä on kuulemma myös 6 vuotias kaveri, mutta tuo oli nyt ollut ulkoilemassa. Ihan mielettömän ihanan suloinen yksilö. Koko musta. Näytti omistajansa sylissä pieneltä mustalta nallekarhulta. Haluan sellaisen. Ja tulee kuulemma toimeen kissojen kanssa. Ei syö kissoja, ottaa kiltisti turpaansa, jos menee liian äkkiä liian lähelle. Voi, sellainen meille heti. Valitettavasti täytyy vielä vähän hillitä itseään. Kesällä voidaan ottaa sellainen, nyt ei voi ottaa, kun tammikuussa mennään matkoille. Mutta ihan pakko saada, niin ihana. =)