Meidän piti avon kanssa olla karkkilakossa, jossa meillä olis kuitenkin karkkipäivä, lauantaina. Lakko kielsi karkit, limut ja kaiken muun vastaavan. Eihän tästä tuu mitään. Pitäis olla täyskielto tai sitten ihan sen verran ku tekee mieli sopimus. Nyt esimerkiks tapellaan mehusta, tai siis mä. Ostetaan kaks litraa appelsiinia ja toiset omenaa. Omenat on mun ja mä vahdin niitä ku haukka. Niihin ei oo muilla koskemista. Ne on mun, ne on mun ainoa "hyvä" mitä päivässä saa, joten niihin ei oo muilla asiaa kajota. Ostettiin tänään limppaa. Kaks pulloa jaffaa. Mun pullo on mun pullo. Avasin sen ja tein merkin, tähän asti olen juonut. Vahdin sitä vainoharhasesti. Mun pullosta ei juoda... Ihanku sokeri ohjailis mun elämää jotenkin? Osansa tässä saattaa olla PMS:llä, mutta ei sekään kaikkea selitä. Ihan totta, tää ei oo ihan tervettä. Luule, että jos lopetettas kaikki herkut totaalisesti, se olis paljon kovempi paikka avolle, ku mulle. Se ei oikeen hallitse tota lakkoiluaan, se on syöny vähintään saman määrä herkkuja ku minä ja lisäks suklaalevyn ja patukoita...hyi hyi hyi...ja avon takia me tähän lakkoo alettiinkin. Ja avo oli se joka ei voinu luopua limusta ja mehusta. Täytyy nyt kattoa, että sitten kun laivanamit on syöty, että pitäskö alottaa se totaalilakko. Katsotaanpas kuinka lähellä sitä alle 60kg tavotetta ollaan sillon...