Päätin jatkaa lukemieni kirjojen kokoamista yhteen tiedostoon, eli tänne kerään tiedot vuonna 2007 luetuista kirjoista.

25.Jacq, Christian: Valon kivi; Paneb tulisydän (26.10.)
index.jsp?c=product&id=837740Mielenkiintoinen tarina Valonkivestä ja faaraoiden aikaisesta käsityöläisten yhteisöstä. Kirjassa juonittelu ja rakkaus sekä ylepys omasta tekemisestä vaihtelevat kauniilla tavalla. Kirjan loppu oli tragedinen, mutta eiköhän sekin selviä sarjan viimeisessä osassa. =)


24. Hussaini Tungar Tudu, Safiya: Minä Safiya: Nigerialaisen naisen tarina (26.9.)
9511193333.jpgSafiya kertoo mielenkiintoisen tarinan elämästään pienessä Pohjois-Nigearialaisessa kylässä. Hän valottaa tarinassaan islamilaista elämää, naisen asemaa ja sitä kuinka hän päätyi kivitysuhan alle. Tarina on kerrottu elävästi ja mielenkiintoisesti, kirjaan on liitetty myös kuvia, jotka kertovat omaa tarinaansa. Tarina kertoo naisen huonosta asemasta, mutta myös suurista iloista, onnesta ja normaalista elämästä. Tarina oli kiehtova ja suosittelen kyllä kirjaa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirja on samalla kannanotto myös muutakin naisiinkohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Väkivaltaahan tapahtuu myös meillä länsimäissa.


23. Weis, Margaet & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 7: Seotsemäsportti (18.9.)
p000408l.jpgTämä oli Kuolemanportti sarjanseitsemäsjan viimeinen osa. Tätä kirjaa tuli oikein odotettua, koska koko edellinen osa tuntui siltä, että kirjassa yritetti johdatella johonkin suureen loppuhuipennukseen. Itse edellisessä osassa ei tuntunut juuri tapahtuvan mitään. Ja sitten tämä  niinkutsuttu loppuhuipennus...pelkkä fiasko. Lukiessa tuli sellainen olo, että jos vielä kerran saan lukea sanan "taika" pääni hajoaa, ja se tuli, monta kertaa. Edellisissä osissa ei tuota sanaa käytetty, nyt yhtäkkiä magia oli muuttunut taiaksi, vaatteet olivat taikavaatteita, oli taikaaluksia ja taikasitä ja taikatätä. Ja jotenkin muutenkin, kirja ei oikein koonnut mitään kasaan, jäi vain irrallinen tuntu kirjasta. Sarjan alku oli ilmeisesti suunniteltu huolellisesti, mutta loppua ei oltu suunniteltu. Samalla oltiin myös hukattu osan henkilöistä monipuolisuus ja luonteenomaiset piirteet... Sanotaanko näin: kannattaa lukea sarjan 5 ensimmäistä osaa, lopuilla ei niin väliä...

22. Loe, Erlend: Naisen talloma (3.9.)
Tämä Erlendin kirja oli koottu omituisesti pieniin numeroituihin pätkiin, joiden ideaa en oikein hahmottanut mutta olipahan helppoa matkalukemista, kun suurin osa pätkistä oli korkeintaan puoli sivua pitkiä. =) Well, sitten kirjan sisältöön. Että sen päähenkilö nainen minua ärsytti ja sen miehen tohvelieläinmäisyys. Jotenkin tuntui, että naine pompotti miestä ja mies alistui pompotettavaksi ja ehkäpä jopa nautti siitä, tiedä häntä. Vähän outo oli kirja, mutta ihan kiva. Ei kylläkään parasta Loeta, eikä kovin mieleenpainuvaa, kun näin viikkoa myöhemmin (ei koskaan tietysti pitäisi kirjoittaa heti, ei...) ei meinaa mitään muuta tulla mieleen, kuin matka ranskaan ja lintumies, epämääräisiä pätkiä kirjan henkilöiden elämästä, muttei mitään selkeää kokonaisuutta...

21. Issa, Merja: Viinitarhan valtiaat (24.8.)
ViinitarhanValtiaat.jpg Merja Issan Viinitarhan valtiaat oli mielenkiintoinen kirja erilaisten kulttuurien kohtaamisesta. Kirja selvitti mielenkiintoisella tavalla Israelissa vallitsevien valtauskontojen suhteita. Kirja alkoi hyvin ja mielenkiintoisesti. Kirjan kerronta oli sujuvaa ja juoni mielenkiintoinen. Valitettavasti kirjan lopussa sorruttiin taas ällöttävään lässytys lopetukseen. Onneksi kirja ei kuitenkaan vajonnut täysin pakko saada onnellinen loppu kirjalle tapaan vaan tyydyttiin semi-onnelliseen loppuun. =) Valitettavasti tuota onnellista loppua vain rakennettiin kymmenien sivujen ajan ihmeellisellä lässytyksellä. Tästäkin huolimatta aion kokeilla myös muita Issan kirjoja. =)

20. Loe, Erlend: Volvon kuorma-autot (30.7.)
951-0-31768-3Volvon kuorma-autot liittyi nimensä mukaisesti kuorma-autoihin, tosin vain etäisesti. Kirja oli tavallaan jatkoa Erlendin kirjalle Doppler, jonka olin lukenut hieman aikaisemmin. Kirjan pystyisi kuitenkin lukemaan ilman edellisen kirjan lukemista. Kirjassa Loe kokeili erilaisa kirjoitustyylejä, tavallista kerrontaa, muistuttamista kirjailijasta, elokuvamaista kerrontaa, tietosanakirja tyyppistä kirjoittamista ja niin edelleen. Kirjassa oli myös muutamia ruokaohjeita, joista yhtä voisi hieman muokaten kokeillakin. =) Kaiken kaikkiaan kirja oli hauska ja viihdyttävä. Se oli myös jaettu useisiin lukuihin, joten kirjaa oli helppo lukea matkallakin, kun oli vain hetki aikaa lukea. Tosin sitten usein iltaisin sortui ajatteluun, jos nyt vielä yhden luvun lukisin ja sitä sitten useampaan kertaan tuli toistettua...

19. Austen, Jane: Neito vanhassa linnassa (27.7.)
Perinteinen Jane Austenin kirja, romantiikkaa, pettämistä, huijaamista, omaan napaan tuijottajia ja nuori neito lähes pulassa. Perintöjä ja rahaa tavoittelevia kavalia miehiä ja naisia on tietenkin tarjolla ja aitoja tunteitakin, kuinkas muutenkaan. Kirjan kerrontaa kuitenkin hieman häiritsi. Kirjoittajan tapa muistuttaa itsestään kertomalla, kuinka hän haluaa jättää asioita lukijan oman terveen järjen pääteltäviksi, oli todella häiritsevää ja katkaisi kirjan muuten niin sujuvan kerronnan. Tämä sai minut kuitenkin kiinnittämään huomiota kirjan tarinassa asioihin, joihin muuten en olisi kiinnittänyt huomiota, mutta kuitenkin koin sen häiritsevänä.

18. Brown, Dan: Murtamaton linnake (19.7.)
9789510316924.JPGTämä on oikeasti Dan Brownin ensimmäinen kirja, vaikka se onkin käännetty viimeisenä. Kirjasta huomaa, että se on Brownin ensimmäinen kirja. Tuli tunne, että hän aliarvioi lukijaansa. Jäin edelleen kaipaamaan Da Vinci koodiin ja Enkeleitä ja Demoneita kirjoihin liittyvää taidepainotteista katsantokantaa. Kirja oli valaiseva esimerkki suojauksen murtamisesta, viruksista ja madoista, mutta juuri muuta en tuntunut saavan kirjasta irti. Tuli vain tunne, että eikö tuo kirjan päähenkilö nyt tuotakaan tajua, kun se oli selvää minullekin jo sata sivua aikaisemmin. No, viihdettähän se vain on, mutta ei silti Brownin parhaita teoksia.

17. Jacq, Christian: Valon kivi; Tietäjänainen (9.7.)
GetImage.asp?file=kirjat%5Cweb_TietajanaValon kivi sarjan toisessa osassa päästiin syvemmälle Totuuden paikan taiteilijoiden elämän suuriin hetkiin, ongelmiin ja jännittyneeseen ilmapiiriin faaraoiden kuollessa ja epävarmuuden vallatessa kylän. Valitettavasti kylän ongelmat ja epävarmuutta aiheuttavat tekijät eivät ole pelkästään ulkopuolisia vaan kylän sisälläkin ahneus aiheuttaa ongelmia, kaikki eivät olekaan pyyteettömiä jumalan ja faaraon palvelijoita.
Ensimmäistä kirjan osaa lukiessani olin Egyptissä ja menossa käymään kuolleiden laaksossa ja samalla näkemään palan entisestä Totuuden paikasta. Tätä toista osaa lukiessani olin valmistautumassa matkaan Berliiniin, jossa pääsin tutustumaan Egyptiläisen museon hienoihin kokoelmiin. Pääsisinköhän seuraavaa osaa lukiessanikin kosketuksiin vanhan Egyptin kanssa?

16. Mylläri, Anu Rohima: Adoptoitu (26.6)
p002767l.jpgKirjan pitäisi olla kertomus adoptoidusta lapsesta ja hänen selviytymisestään suomessa. Kirja muistuttaa ennemminkin mielestäni pikaista adoptiovalmennusta, sitä mitä Anu tekee myös työksensä. Kirjassa kerrotaan paljon tapahtumista, joiden sanotaan olleen hauskoja. Tapahtumat jäävät kuitenkin vain pintapuolisiksi välähdyksiksi ja kirjan tarina jää hyvin etäiseksi. Väkisinkin tuli mieleeni, ettei kirjaa olisi julkaistu, jos Anu ei olisi muutenkin jo noussut julkisuuteen adoptiovalmennuksella, ensimmäisten joukkoon kuuluvana ulkomaalaisena adoptiolapsena ja ensimmäisenä värillisenä suomen armeijan käyneenä naisena. Odotin kirjalta paljon, koska se oli merkitty kirjastossa bestselleriksi ja takakansikin lupaili paljon. Olin kirjaan melko pettynyt myös sen vuoksi, että suurin osa Anun ulkomailta adoptoiduille lepasille esittämät ongelmat kuten koulukiusaaminen ja syrjintä eivät ole vain adoptoitujen lasten ongelmia. Jokaisella luokalla vähintään yksi lapsi joutuu kokemaan syrjintää ja se ei välttämättä ole se ulkomailta adoptoitu, vaan lapset voivat julmuukissaan valita kiusanteonkohteeksi kenet tahansa. Nyt myöhemmin, kirjan kuvaa etsiessäni, huomasin, että Otava on luokitellut kirjan tietokirjaksi, joka se mielestäni ehdottomasti enemmän on, poukkoilevasta kerrontatyylistään huolimatta. =)

15. Loe, Erlend: Doppler (21.6)
Ihana kertomus miehestä joka muutti metsään. Hän halusi päästä pois ihmisten ilmoilta, koska ei pitänyt ihmisistä, heidän tavastaan toimia. Hän halusi pois oravanpyörästä ja muuttaa elämäänsä. Hän halusi pois fiksuudesta. Doppler piti tärkeänä elämää, rasvatonta maitoa, joka luo uskoa ihmiskuntaan ja siihen, että toivoa on vielä olemassa. Toivoa on niin kauan kuin on rasvatonta maitoa. Ja todettakoon se nyt tähänkin, Dopplerilla on iso. Niin, juuri se, se on iso, ainakin hänen mukaansa.
Olen aina pitänyt Erlend Loen kirjoista ja tämä ei ole poikkeus. No, kerrottakoon nyt tähän väliin, että Loen kirja L oli pienoinen pettymys, mutta muut... =) Ja kerran luin tätä kirjaa hetken aikaa ravintolassa, niin tarjoilija tuli tuomaan annoksen ja totesi juuri lukevansa samaa kirjaa. Kokeile siis sinäkin. =)
Niin, oli minulla kirjaa lukiessani lukemattomia ideoita, legendaarisia ja kuolemattomia lauseita, jotka olisin tästä kirjasta tänne halunnut kirjoittaa, mutta nyt en saa niitä mieleeni...ryhdyn siis jatkossa kirjoittamaan nuo lauseet ylös lukiessani. Eihän tästä muuten mitään tule. Kirjan loppusanojen mukaan "To be continued, Insallah" elikkäs jatkoa seuraa, jos jumala suo.

14. Härkönen, Anna-Leena: Akvaariorakkautta (15.6)
9511173219.jpg
Sangen hämmentävä kirja. Anna-Leena Härkösen ensimmäisiin kirjoihin kuuluva roisi ja ronski kuvaus seksistä, seksuaalisuudesta, haluista, himoista, haluttomuudesta, parisuhteen ongelmista... Mielenkiintoinen kirja, joka herätti ajatuksia. Ehken kuitenkaan ryhtyisi käyttämään kirjaa parisuhdeoppaana, tosin sitä ei varmastikaan moiseen ole tarkoitettu. Kirja kertoo nuoren naisen seksuaalisuudesta ja parisuhteeseen kasvamisesta, tai jottain. =)

13. Weis, Margaet & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 6: Labyrinttiin (9.6)
p000407l.jpg Tämä olikin sitten labyrinttisarjan kuudes ja toiseksi viimeinen osa. Välillä kirjaa lukiessa tuli sellainen fiilis, että tarinaa yritettiin jatkamalla jatkaa, ettei kirjailijalla ollut enää oikein oikeaa sanottavaa vaan piti keksiä jotain, jotta saadaan vielä yksi kirja tehtyä tämän jälkeen. Kirja oli poukkoileva ja tapahtumat eivät oikein meinanneet pysyä kasassa. Jään kuitenkin jännityksellä odottamaan kirjan viimeistä osaa, joka toivottavasti on jännityksen ja toiminnan täyteisempi kuin tämä osa... =)

12. Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan (19.5.)
952459661X.jpgTäytyy sanoa, että kirja oli sopivan rentouttavaa välilukemista tentteihin lukemiselle. Ihanaa pientä hömppää. Hyvä matkakirja, kuten kaverini minulle mainosti kirjaa lainatessaan. Ja sitä se kyllä oli. Hyvää aivojen nollaamis lukemista. =) Olivathan kirjan tapahtumat ihan mielenkiintoisia ja kirjoittamis tapa veti mukaansa, tylsää ei ollut kirjaa lukiessa, joten jos tälläistä kaipaat niin lue ihmeessä. =)

11. Swan, Anni: Kaarinan kesäloma (19.4.)
Ihana tarina nuoren tytön suuresta vastuun otosta, kun hän haluaa auttaa vanhempiaan niin taloudellisesti kuin huolien välttämisessä. Kaarinan kesäloma ei ole aina onnllinen, mutta hän oppii kantamaan vastuuta, arvostamaan elämässään saamia asioita ja auttamaan muita ihmisiä.

10. Swan, Anni: Iiris rukka (28.3.)
Tämä oli pienenä suosikki kirjani. Jaksoin kuunnella tämän äidin lukemana tai kasetilta kuunneltuna lukemattomia kertoja. Samaistuin usein Iirikseen, jota kaikki hyljeksivät. Ihanan surullinen ja samalla iloinen kirja lapsuuden ja nuoruuden vaikeuksista ja ongelmista. Kirjan vanha kieli on lisäksi kaunista ja erikoista, sitä ei tapaa juurikaan nykyajan kirjoissa.

9. Härkönen, Anna-Leena: Terveisiä pallomerestä (12.3.)
Hulvaton kirja elämän pienistä huomioista. Tämä kannattaa kyllä lukea jossain välissä välipalakirjana. =)

8. Hassi, Terttu: Luonnonväreillä värjääminen (20.2.)
Kirjassa on selkeitä värjäysohjeita, joista muutaman haluan kopioida, koska niitä ei 7. kohdassa esitellyssä kirjassa ollut. Kirjasta löytyy myös värikuvia, mutta niistä puuttuvat selitteet millä kasveilla kyseisen värin saa aikaiseksi. Lisäksi kirjassa on paljon ohjeita ulkomaisille ostoväreille, joten niiden kokeileminen ei ole niin helppoa.

7. Aittomäki, Colliander, Kotiranta: Väriä luonnosta (18.2.)
Paljon helppoja ohjeita, kasveja joita on helppo löytää myös minun huonolla kasvituntemuksella. Muutamia ohjeita merkitsin ja ne täyty kopioida töissä, että voi sitten ensi kesänä kokeilla. =) Erityisesti pidin kirjan keskellä olleesta monipuolisesta värikartasta, jossa selkeästi kerrottiin millä värjäysohjeella moisen värin saa aikaiseksi. Monet ihmiset kuitenkin mieltävät värit hyvin erilaisiksi "harmaankeltainen" tai "vihertävän keltainen" on eri ihmisten mielestä usein hyvin erilainen, joten selkeät värikuvat auttavat asiaa.

6. Utrio, Kaari: Kuukiven kevät (13.2.)
Mielenkiintoinen tarina kaukaisista ajoista, erilaisista ihmisistä. Suomalainen, luonnonläheinen kulttuuri tuli hyvin esiin. Pidin kirjan kuvituksesta, kauniita luontokuvia, joihin oli sijoitettu kalevalakoruja. Kirjan henkilöiden tarinat kietoutuivat yhteen elävästi ja kiehtovasti ja mitäs vielä. Kirja oli valloittava. =)

5. Swan, Anni: Tottisalmen perillinen (27.1.)
Anni Swanin esikoisromaani, poikaseikkailu, on mielenkiintoinen ja perinteinen. Swan on kirjoittanut kirjan jo vuonna 1914 ja siinä on ihana vanhanaikainen kieli. Kirja tuo mieleen lapsuuden lukukokemukset ja on kiehtova tarina itsessään. Kirjassa on luokkaeroja, menetystä, saamista, toveruutta ja yhdessä tekemistä ja olemista.

4. Utrio, Kaari: Sunneva keisarin kaupungissa (22.1.)
Kirja kertoo elävästi orjan ja herttuattaren paosat, heidän kokemistaan vastuksista, raiskauksista, ristiretkeläisistä, elämän kurjuudesta, iloista ja kauneudesta.

3. Härkönen, Anna-Leena: Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia (11.1.)
p001999l.jpgAnna-Leena on kyllä kirjoittajana todellinen ammattilainen. Nämä Image-lehden kolumnit olivat todella hauskoja ja viihdyttäviä. Välillä lukiessaan ei tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta useimmiten vain tyydyin hihittelemään itsekseni, jopa siihen pisteeseen asti, että avon piti kysyä mikä nyt kiktuttaa. =) Viihdyttävää lukemista siis.

2. Jacq, Christian: Valon kivi; Nefer Vaitelias (11.1.)
Todella mielenkiintoinen kirja. Egyptologi Christian Jacq osaa luoda uudemman faaraoiden kauden taiteilijoiden elämästä todella mielenkiintoisen kokonaisuuden. Kirja oli sarjan ensimmäinen osa ja seuraavan osan lukemista jäin vain odottamaan. Kirjassa kerrotaan kuinka taiteilijayhteisö luo Luxoriin Kuolleiden laakson hautoja. Luin kirjaa Egyptissä ollessani ja kävimme juuri Kuolleiden laaksossa. Oli todella ihmeellistä päästä katsomaan kirjan maisemia. Suosittelen kyllä tätä Ramses.saran kirjoittajan toista sarjaa kaikille, etenkin historiasta kiinnostuneille.

1. Weis, Margaret & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 5; Kaaoksen käsi (4.1.)
p000406l.jpg Kaaoksen käsi on Weis/Hickman parin sarjan viides osa. Tässä osassa palataan jo paljon aikaisempiin osiin ja kootaan yhteen aikaisemmissa kirjoissa kohdattuja asioita ja paikkoja. Kirjan juoni oli mielenkiintoinen ja jäin odottamaan sarjan seuraavaa osaa. =)