Juu, ei sit tullu, ei tosin tullu mitään muutakaan, mutta kai se sen sitten kertoo, että mä en sinne päässy. Masentaa. Itkettää ja masentaa. Sairas nälkäkin, mutta ei pysty laittamaan ruokaa. Avo huutaa, että pitäs laittaa ruokaa. Se ei sitten tajuu mitään. Sen mielestä se, että en päässy sinne oli ihan ok, varmaan suorastaan kiva juttu, että on sitten syksyllä varaa pitää auto. Vi**u! Sanoin sille, että saa itte laittaa meille ruokaa tai käydä ostamassa pizzaa. Se vaan ulisee, että mun pitäs tehä se, että se haluu olla päiväunilla. Haistakoon paskan! Että on kiva, kun on tukeva, lohduttava ja ties mitä muuta avo. Meen kohta ostamaan itte ittelleni pizzan ja syön sitten sitä ihan rauhassa. Mussutan ihan itte ja ostan limun, sokerilla. Kai sitä voi tän pahan olon tukkia pizzallakin...tervehenkistä...

PS. En sitten jaksanut edes lähtä ostamaan pizzaa. Laitoin vaan ranskalaisia uuniin, itselleni, mitäs avo leikki taas tyhmää.