Tänään meitin pojat pääs taas käymään eläinlääkärissä. Saivat rokotteen nuhaa ja ruttoa vastaan.

Ensimmäisenä vuorossa oli Lassi. Siitä piti kysyä, että onko se liian laiha. On se kuulemma laiha, mutta ei vielä huolestuttavan laiha. Jos se vielä laihtuu tai ei lähe tosta lihomaan, niin sitten varmaan otetaan veriarvot ja selvitetään onko pojassa jotain vikaa. Lassi oli vaa'alla ja rokotettavana ihan kiltisti. Ja oli kyllä ihan kiltisti ku lääkäritäti kuunteli keuhkot ja sydämen sekä tunnusteli pojan mahaonteloa. Hampaat ja korvatkin saatiin kattoa ihan kiltisti.

Sittenpä meillä oli vuorossa Leevi. Se ei oikeen meinannu alistua sellaseen käsittelyyn. Yritti hypellä pois pöydältä, ku lääkäri ritti tutkia korvat ja hampaat, puhumattakaan siitä, ku yritettiin kuunnella sydäntä ja keuhkoja. Sitten kun lääkäritäti laitto pojan vaa'alle niin alko kissa ja hiiri leikki, että pysyykö kisu paikallaan vai ei. Lääkäri yritti estellä pakoon pääsyä, mutta pääshän se lopulta livahtamaan. Kaivoin sitten pojan pois kaapin alta ja pidin sylissä rokotuksen ajan. Siinä oli ihan kiltisti, mutta meinas alottaa rimppakintuttelun, kun lääkäri rupes taas liikkumaan. Leevi ei meinaan oikeen tykkää olla sylissä, kun ympärillä on liikkvia ihmisiä.

Sitten päästiinkin taas kotimatkalle. Molempiin suuntiin mennessä alkumatkasta kuulu aina muutama naukasu, mutta sitten pojat rauhottu. Oli kai se tasainen auton hurina ja CD:ltä tuleva tuttu musiikki sekä oman mamman ääni, joka aina rauhottaa. =)

Lisäys 21.22

Poikien rokotuskohtaa vissiin hieman ärsyttää... Molemmat astuvat aina muutaman askeleen ja istuvat raaputtamaan niskaa. Ja paikallaan pystyvät makaamaan pienen hetken ilman rapsuttelua, mutta ei kovin kauaa. Tällä menolla niille kyllä tulee ne paiseet niskaan, mistä se lääkäri hieman varotteli.